torstai 18. syyskuuta 2014

Masai maassa


Paikkoihin ja ihmisiin liittämme mielikuvia ja ajatuksia, joita olemme heistä saaneet lukiessamme, kuullessamme tai ensi kertaa tavatessamme ihmisen tai tullessamme paikkaan. Näitä mielikuvia on vaikeaa muuttaa ja ne vaikuttavat joka kerta kohdatessamme samoja ihmisiä ja paikkoja. Ottaessamme jokaisen kohtaamisen ainoalaatuisena ja uutena on meillä mahdollisuus nähdä ihmiset ja paikat sellaisena kuin he oikeasti sillä hetkellä ovat. 
Masaista olin lukenut, nähnyt luontodokumentteja ja upeita kuvia masai miehistä värikkäine vaatteineen. Itse asiassa pidin koko Afrikkaa alkukantaisena ja sen ihmisiä luonnonolosuhteissa hengissäpysymisestään ja toisiaan vastaan kamppailevina heimoina.

Olimme kaksi päivää heidän parissaan, heidän omalla asuinalueellaan. Nyt näen heidät uudella lailla. He ovat tulleet minulle enemmän ihmisiksi ihmisen heikkouksineen, vahvuuksineen ja tarpeineen, mutta myös hyvin yhteisölliseksi heimoksi.
Heimoon kuuluu erilaisia ihmisiä kuten me olemme kaikki. Jotkut ovat avoimia ja välittäviä, osa epäluuloisia ja omiaan puolustavia. Valtaosa jotain tältä väliltä ja kaikki vielä enemmän.
Vanhempia ihmisiä arvostetaan ja heistä pidetään huolta. Alapuolella olevan kuvan nainen on 91-vuotias.
Masait elävät paimentolaisuudesta, mutta myös maata viljellen. Vuohien, lampaiden ja lehmien paimentaminen kuuluu miehille, pojat ovat työssä mukana heti kun pysyvät eläinten verkkaisessa vauhdissa mukana ja osaavat niitä ohjailla puukepeillään. Siis, hyvin nuoresta. Viljelyksillä ovat enimmäkseen naiset töissä, tytöt mukana jo äitinsä selässä kantoliinassa kulkien.
Masait ovat itsetietoisia ihmisiä. Kotinsa ovea ja elämäänsä he aukaisevat vain ihmisille jonka katsovat luottamuksen arvoisiksi. Heidän ystävyytensä saatuaan sitä kannattaa vaalia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti