sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Suo siellä, vetelä täällä

Siirryin jokin aika sitten proletariaatista porvaristoon. Tuloihini suhteutettuna otin suuren lainan omistaakseni työpaikkani. Vuokralaisena on ainainen uhka sopimuksen irtisanomisesta, omistajana on ainainen uhka kulujen kasvamisesta kestämättömiksi tuloihin verrattuna. 

Jotta voisi tehdä työtään omistamassaan tilassa on hankittava vuokralaisia, usein myös tehtävä jotain lisätyötä. Minä jaan lehtiä öisin. Mutta päivisin voin tehdä sitä työtä johon minulla on kutsumus.
Mikäli en sitten ole vuokrannut tilaani jollekin muulle käyttöön.

Tätä kompensoidakseni teen paljon itse kotitaloudessa tarvittavaa työtä: viljelen puutarhoissani, kerään metsistä ja kalastan.

Näin talous on balanssissa, mutta aika ei tahdo riittää ihmisen opiskeluun ja elämän havainnointiin, jotka myös ovat intohimojani.
Sinänsä tämä blogini otsikko ei sovi minuun, pidän suolla samoilusta. Tänäkin vuonna olen kerännyt toista ämpärillistä karpaloita sieltä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti