Hoitosuhde

Perusolettamus hoitosuhteelle on luottamus. Homeopaatilla on vaitiolovelvollisuus. Asiakkaan luvalla hän voi luovuttaa tietoja muille. Esimerkiksi kollegoilleen tai hoitotiimille. Isompi joukko yhtä ihmistä hoitavia ihmisiä yhdessä luo laajemman kuvan ihmisestä. Hoitajien on hyvä tietää mitä muuta hoitoa tai lääkettä asiakas käyttää, koska se vaikuttaa ammattitaitoisen hoitajan hoitamiseen, mitä ja miten hän tekee.

Homeopaatti luottaa, että asiakkaan kertomus on hänen (siis asiakkaan) kohdallaan tai mielessään totta. Muuta ei yleensä tarvitsekaan tietää. Ihmiset ovat pääsääntöisesti rehellisiä eli kertovat rehellisesti omasta kokemuksestaan. Homeopaatin on ymmärrettävä asiakas kokonaisuudessa ja miten oire sopii hänen kokonaisuuteensa.

Sen ymmärtäminen vaatii homeopaatilta elämän kokemusta, itsetuntemusta ja paljon tietoa ihmisestä, sairauksista, psyykestä sekä kulttuurista, jossa asiakas elää. 

Ensimmäisen homeopaattisen lääkkeen homeopaatti määrittelee asiakkaan kertomuksen ja mahdollisten dokumenttien pohjalta. Asiakkaan reaktiot homeopaattiseen lääkkeeseen ohjailevat seuraavien lääkkeiden valintaa. Yksi ainoa oikea lääke on erittäin harvinaista ihmisten kohdalla. Mieluummin puhun tilasta, jossa ihminen on. Ihmisen tila vaihtelee elämän aikana monien asioiden vaikuttaessa siihen. 

Temperamentti ja luonne ovat pysyvämpiä. Ne ohjaavat homeopaattia tiettyjä homeopaattisia lääkeryhmiä kohden silloin kun hoidetaan kroonista tilaa. 

Akuutti vaiva on oma alueensa. Homeopaatin on ymmärrettävä mitä akuutti asiakkaan kohdalla tarkoittaa. Onko se epidemia, trauma vai kehonsa keino päästä jostain eroon. Kunkin lähtösyyn kohdalla akuuttia tilaa hoidetaan eri lailla.

#homeopatiainfo

@homeopatiainfo

Olen oikeassa vääristä syistä

Ihmisen hyvinvointi, kasvu ihmisenä, ymmärrys toisista ja ympäristöstä ovat muun muassa vääriä syitä. Samoin meissä olevan parantavan voiman ja esteiden poistamisen käyttö on väärin...

Ongelma on se ettei se tuota vallassa oleville voittoa tai tuottoa. 

Tutkimus lähtee hypoteesista, johon on päädytty tarkkailemalla ja mittaamalla, joko fyysisesti tai vertaamalla tilanteeseen joka oli ennen tekoa tai lääkettä. Sitten hypoteesia lähdetään todistamaan. Tutkimus on TIETEEN "pohjana". Tieteellä taas todistetaan ja oikeutetaan vallassa olevan käytännön toimia. Vallassa olevat voivat olla väärässä, mutta "aina oikeista syistä". Muut eivät saa olla oikeassa tai heidän väitetään olevan väärässä.

Se on autoritäärinen hallintotapa. Autoritarismista Wikipedia sanoo näin:"Siinä hallitsee yksittäinen johtaja tai eliittiryhmä, ja siihen kuuluu rajoitettu poliittinen moniarvoisuus, keskitetty poliittinen hallinto"

Kuolema

 Se on jokaisella elävällä edessä. Kun sen ymmärtää, se pitää kiinni elämässä. Yksi suuria paradokseja ihmiselle. Tietäminen ei riitä, on ymmärrettävä se sydämessään. Silloin lopettaa vastaan pyristelemisen ja heittäytyy elämään.

Kuka

Kriisissä heräämme ihmettelemään omaa olemassa oloamme ja merkitystä sille olemassaololle. Hahmotamme itsemme jotakin taustaa vasten. Etsimme opastusta, valoa jota kohti kulkea. 

Pähkäilemällä ei voi löytää yksiselitteistä vastausta. Tieteellisyys ja kaavamaisuus antavat alati muuttuvan vastauksen, jonka näkymät muuttuvat katsomisen kulman ja kaavojen vaihtuessa.

Uskominen tuo hetken helpotuksen, kunnes kriisissä uskon verho raottuu. Huomaamme sen olevan vain peite jollekin suuremmalle. Katsoessamme kunnolla peitteeseen ratkenneesta raosta emme kykenekään selittämään kokemaamme annetuilla kaavoilla. Ja se on pelottavaa, sillä minä haluaa hallita jotta voisi ohjailla näytelmää. Jollei sillä ole hallintaa niin putoamme pimeään, pelkoon ettemme olekaan.

 Vaikka suurin todiste olemassa olostamme on se, että olemme kokemassa tuota tunnetta. Mutta hallintaa se ei anna. Mysteeriä ei voi hallita, se on elettävä, se on elämä.

De mentoitumista

Olen odottanut, että koska olen tarpeeksi vanha jotta voin puhua sekä kirjoittaa suoraan ajatuksiani. Itsesensuuri toimii maailmassa ja yhteiskunnissa, joissa valvotaan ja holhotaan yksilöitä heidän "omaksi parhaakseen". Hipsuissa sen takia, että kukin voi miettiä kohdallaan, että onko se toiminut juuri hänen parhaakseen. Minun ei ainakaan. Vaan minun on tehtävä itsesensuuria saadakseni edes jotain ajatuksistani julkaistua, herätelläkseni muita ajattelemaan itse ja tekemään valintoja omaksi parhaakseen.

Alan lähestyä ikiä jolloin voin puhua ääneen ajatuksiani ja esiintyä täysin avoimena itsenäni. Hyvässä lykyssä käytökseni laitetaan dementoitumisen piikkiin, enkä joudu vastakkain syystä tai toisesta "virallisia totuuksia" palvovien kanssa.

Olen tehnyt neljännesvuosisadan ajan ihmisten hoitotyötä. Opiskellut siinä sivussa lisää ihmisestä, luonnosta, mekaniikasta, biologiasta, fysiologiasta...monenlaisesta ihmisyyteen liittyvästä asiasta. Ja oppinut kaiken aikaa enemmän itsestäni. Sen myötä olen oppinut herkemmällä korvalla kuuntelemaan muita.

Messuilua

Olen 20 vuoden aikana käynyt erinäisillä messuilla esittelemässä tekemiäni hoitomuotoja. Osastollani käyneissä messuvieraissa olen etsinyt elettävän ajan tuomia muutoksia ajattelutavassa. Huomaamatta juurikaan muutosta messuilla kohdallani pysähtyneissä ihmisissä.

Ihmisillä on tarve saada selityksiä, jotkut hakevat ihmeparannusta. Kummassakin tapauksessa motivoiva voima on ulkopuolisen ratkaisun saaminen. Sama taustavaikuttaja on ollut luomassa maailmaa jossa nyt elämme. Jossa ulkopuolinen voima on tullut hallitsemaan elämäämme. Ehkäpä tässä ajassa on se kulminaatiopiste, se vaadittava törmäys, että ihmisten ajattelutavassa tapahtuu muutos?

Aikojen alusta yhteisöissä on ollut yksilöitä, jotka eivät halua muiden ohjailevan elämäänsä. He ottavat vastuun itse siitä mitä elämässään tapahtuu. Keskitysleireiltä ihmiseksi selviytyneet ihmiset ovat myös olleet tällaisia. Aina voimme valita miten suhtaudumme asioihin, joita elämässämme on ympärillämme ja aina voimme valita mitä teemme saamiemme kokemusten opetuksilla.

On yksilöllistä kuinka suuri voima tarvitaan kunkin ihmisen musertamiseen. 

Meissä on "mekanismi", joka lähtee käyntiin kun musertuminen on tapahtumassa. Siirrymme kehomme tai mielemme ulkopuolelle. Olen tavannut ihmisiä, jotka tällaisista kokemuksista huolimatta ovat tarttuneet elämään. Harva kuitenkaan pystyy siihen ilman ulkopuolista auttamista. 

Ilahdun lämpimästi kun näen asiakkaassani muutoksen, jossa hän ottaa vastuun elämässään ja alkaa ymmärtää miksi, mitä ja milloin sekä tulevat tähän hetkeen. Siihen hengenvetoon, jota ovat elämässä. Silloin he kirjoittavat itse elämänsä tarinaa. Tarinaa joka jokaisen yksilön kohdalla on erilainen.

 

Homeopaattinen maailmankatsomus

 Vapaasti suomennettuna homeopatia tarkoittaa "samaa polkua". 

Näinä aikoina meitä on johdateltu, pakotettu ja lahjottu elämään laumana, tiukassa ohjauksessa. Otettu meiltä mahdollisuuksia valintoihin, omaehtoiseen vastuunkantoon. Taustalla on ollut kaupalliset intressit, hyötymisen tarkoitus. Kun ihmiset saadaan luokiteltua, tilastoitua ja merkittyä, on heitä helpompi ohjata ja heistä hyötyä. Monta kertaa on mieleeni noussut, että kenen intresseissä tämä on. Kuka tai ketkä tästä hyötyvät. Eivät ainakaan yksilöt, se on käynyt ilmeiseksi vaikka sitä on markkinoitu valheellisesti yksilön oikeuksilla ja velvollisuuksilla.

Homeopatian samaa polkua tarkoittaa sitä, että homeopaatti yrittää asettua toisen kokemukseen tuon toisen elämän polulla ja valita energettisen valmisteen tukemaan ihmistä polullaan. Toisin sanoen hän kunnioittaa näinä aikoina julkisen vallan esittämien vaateiden ja perusteluiden vastakohtaisia asioita, joita ovat yksilöllisyys ja yksilön oma kokemus sekä vastuu elämässään sekä elämästään.