Homeopatian filosofiaa

 Olen yrittänyt selittää ihmisille, jotka eivät tiedä homeopatian perusteita, homeopatiaa. Itselläni on mennyt kolmekymmentä vuotta ja opiskelua, että alan ymmärtää sitä. Ehkä minun piti ensin kasvaa aikuiseksi ja pyristellä elämänkokemuksieni ravistelemana irti länsimaissa vallalla olevista ajatusmalleista.

Hahnemann (https://fi.wikipedia.org/wiki/Samuel_Hahnemann) kuului niihin suuriin ajattelijoihin (Newton, Einstein jne.) jotka pystyivät itsenäisesti päättelemään asioita. Tarkoitan sitä etteivät he antaneet toisten mielipiteiden vaikuttaa päätelmiinsä, ja että he kykenivät laajaan näkemykseen ajattelussaan.

Yli kaksisataa vuotta sitten Hahnemann luonnosteli homeopatian periaatteet. Ne eroavat huomattavasti koululääketieteen periaatteista. Koululääketieteen tehokkaimpiin hoitotapoihin lukeutuu ne hoidot jotka aiheuttavat samaa sairautta jota hoidetaan; syöpähoidot, mielialoihin annettavat lääkkeet... Homeopatiassa puhutaan samankaltaisuudesta, ei siis samasta. Sen lisäksi on tärkeää, että määritettäessä homeopaattista lääkettä otetaan huomioon kokonaisuus, yksilöllisyys ja mahdollisimman pieni annos.

Kokonaisuus tarkoittaa elinolosuhteista koko ihmisessä ilmeneviin oireisiin, yksilöllisyys  perimästä sille ihmiselle tyypillistä tapaa reagoida elämän stresseihin, mahdollisimman pieni annos sitä, että annetaan lääkettä juuri sen verran, että toipuminen on mahdollista.

Hahnemann ymmärsi perimän vaikutuksen ja kirjoitti siitä useissa teoksissaan. Hän kirjoitti ohjeita annostelusta. Itse hän teki jatkuvasti tutkimusta siitä miten vaikutus muuttuu lääkkeen annostelun ja vahvuuden myötä. Hän oli tarkka ja tieteellinen tutkija.

Valmis

 Homeopaattina ei ole koskaan valmis..aina on lisää ymmärrettävää ja opittavaa.

Viime aikoina olen miettinyt mitä on olla valmis? Sen ymmärrän mihin olen valmis. Mutta koska olen homeopaattina, ihmisenä valmis? Täydellisyyden tavoittelijana pidin sitä kriteerinä sille, että voin toimia ihmisten ja eläinten hoitajana, ja myös kasvien homeopatialla hoitajana. 

Onko se sitten se "turning point" jolloin voin kääntyä pois työelämästä, maallisen tavoittelusta? Vai lähellä kuolemaa kun ei ole enää muuta tehtävissä kuin hyväksyä, että tämä oli tässä? Olen hyväksynyt sen, että on tärkeintä olla läsnäoloon valmis. Maailmassa on aina lisää opittavaa ja ymmärrettävää. Ja kun vaihdat katsonta tapaasi ja kulmaa niin löytyy aina vain uutta nähtävää. Oppia voimme ymmärryksemme rajoissa. Ja ihmisen aistit, ymmärrys ja ajattelu ovat todella rajoittuneita.

Uusia alkuja

 

Siemenestä, ajatuksen idusta

alku.

                            Liitelemällä tai matamalla

                            eteneminen, 

                            pois tutusta uuteen.

Tapaan olla, ymmärtää

mistä on lähtenyt.

                            Tietämättä mihin päätyy.

                            Aavistus muodosta

jolla jatkaa elämässään.

Homeopatian tiellä

 Paluuta takaisin ei ole; "täältä sinne ja takaisin..." Jos ymmärtää päämääräksi tulla pisteeseen, jonka jälkeen elää aitona tässä ja nyt, niin se on pysyvä tila joka hetki. Paluuta illuusioihin, joita mieli luo kuvittaessaan maailmaa ympärillään, ei ole. Elämän ihme ja magiikka tulevat eläväksi. Jokapäiväiseksi kokemukseksi. Jokapäiväisyys voi viedä turtumukseen, jollei antaudu taialle ympärillään vaan uppoutuu mielen luomiin kuviin.

Homeopatiassa on kuten elämässäkin: huomaat ja ymmärrät asioita vasta kun olet oppinut kylliksi elämässäsi. Valmiiksi et kuitenkaan tule, aina on uutta ymmärrettävää. Elämän kehä: ymmärrät opittuasi tarpeeksi, se taas avaa havaitsemaan asioita uudella tavalla. Oppimalla ymmärtämään.

Siten keskeneräisyys on vallitseva olotila. Niin on homeopatiassakin. Tieteissä yleensäkin silloin kun niitä ei käytetä egon ohjauksessa - oman edun tavoittelussa. Egon ohjauksessa niistä tulee opinkappaleita, eikä kehitystä tapahdu. 

Itsetuntemus

Itsetuntemus on homeopaatin tärkeimpiä työkaluja. Omien tekojensa vaikuttimet ja päivätietoisuuden alla toimiva alitajunta on osattava erottaa. Jotkut väittää, että pitää olla tyhjä "kangas". Väitän, että se ei täysin voi onnistua, kaikkia tekojamme ohjaa oppimamme ja kokemamme. Tärkeää on olla avoin kaikille mahdollisuuksille. Hämmästyä siitä mitä näkee ja kohtaa, mitä itsessään tuntee kuunnellessaan toisen elämäntarinaa. 

Ja sitten unohtaa tarina, pitäytyä faktoissa. Toisen kertomus on osattava kääntää Repertorio-kielelle. Repertorion kautta saa muutaman lääkeaineen, joista löytyy samanlaisia oireita. Seuraavaksi on luettava noiden lääkeaineiden kuvaukset, mitä lääkeaine kokeissa, ja joidenkin lääkeaineiden jopa vuosisatojen käytön aikana, on tullut siitä esille. Myös lääkeaineen lähtöaineen vaikutukset luoduissa, joskus energian ominaisuudet, on hyvä tietää. 

Epidemioissa (sekä pandemioissa) on koottava oireista ja kertomuksista (joskus maailman, yhteiskunnan tapahtumista) kuva energiatilasta, joka on mahdollistanut epidemian siinä yhteiskunnassa ja siinä yksilössä. Eli epidemioissa yhteiskunnan tilasta ja taudin oireista kootaan kuva. Yksilön kokemus tuo uusia vivahteita tuohon kuvaan, siksi epidemioissakin toimivia lääkeaineita on yleensä useampi erilainen.

Akuutissa vaivassa haetaan lääkeaine ihmisen oireiden ja mielentilan mukaan. Akuutissa vaivassa on ymmärrettävä onko akuutti tila kroonisen tilan äkillistä pintaan tuloa, vaan äkillisten ulkoisten tekijöiden aikaansaamaa. Joskus näitä on vaikea erottaa, siksi alkuhaastattelu on tärkeää. "Lonkalta" heitetty arvaus vain onnella osuu täysin oikeaan. Toisaalta mahdollisia lääkeaineita, joista on tehty kunnollinen lääkeainekoe, on rajallinen määrä. Niiden lukumäärä kasvaa kuitenkin kaiken aikaa.

Monesti hoitaminen meneekin etappi toiselta kohden toipumista - hoidetaan sillä hetkellä esillä olevien oireiden mukaan. Seurannassa kartoitetaan mitä on tapahtunut, mitä on jäljellä ja mihin suuntaan olisi jatkettava. Jossakin vaiheessa päästään alitajunnassa vaikuttaviin kokemuksiin tai perimässä saatuihin ongelmiin.

Tieteellises-teknisessä maailmassa vapaus on unelma

 Länsimaassa olisi helpompi olla vain kaavoilla, säännöillä ja laeilla ajattelevana.

Homeopatia on kaavoja, lakeja ja sääntöjä, mutta jotakin vielä niitäkin enemmän. Homeopatiassa otetaan huomioon tieteen lisäksi kokemukset, sekä elämänkokemukset että sen hetkinen kokemus maailmasta ja itsestä tässä maailmassa. Vastaanotolla se tapahtuu läsnä olemalla, tarkkailemalla ja kuuntelemalla.

Jotta jollakin lailla homeopaatti siinä onnistuisi, hänen täytyy elää omaa elämäänsä avoimena oppimiselle. Oppiminen jatkuu viimeiseen hengenvetoon asti, jonka jälkeen energia kerros kerrokselta katoaa materiasta. Hänen täytyy olla avoimena muutokselle, sitähän elämä on: jatkuvaa muutosta, siitä syntyy elämän eli energian virta. 

Lisähaasteen ihmisenä olemiseen luo tarve kuulua ihmisiin. Luokittelemme itsemme kuuluvaksi johonkin ryhmään/uskontoon/maailmankuvaan uskovien kuuluvaksi. Ja puolustamme tuota ryhmää "henkeen ja vereen" sillä siitä riippuu identiteettimme. 

Vapauteen kuuluu itsensä, historiansa, joskus myös sukunsa historian, tunteminen ja sen tiedostaminen miten kaikki ne vaikuttavat ajattelussaan ja valinnoissaan. Oppimisessa on haastetta ihmiselämän ajaksi. Jotta vapautuisi on tärkeää myötätunto itseä kohtaan. Sen jälkeen voi olla myötätuntoinen muita eläviä kohtaan. Ennen sitä taistelee niiden arvojen/uskonnon/filosofian puolesta johon uskoo, koska omakuva rakentuu tästä uskomisesta.

On surullista nähdä maailmassa ihmisen luomat kärsimykset kun ei ole myötätuntoa.

Matkakumppanit

Kirjasarjassa "Taru sormusten herrasta" on monta osaa. Frodo kohtaa monenlaisia haasteita ja hänellä on matkakumppaneita sekä muita auttajia. Olen tämän tästä miettinyt kuinka oma seikkailuni homeopatian maailmassa vertautuu tuohon kirjasarjaan. 

Koen edelleen elämisen seikkailuna. Toivon etten koskaan luovukaan ihmettelystä. Siitä magiasta, joka ihmettelystä seuraa. Homeopatia on ollut syväluotaava seikkailu kulissien taakse. Niin yksilön kuin yhteisön luomien kulissien taakse.

Matkakumppaneina minulla on ollut monenlaisia luotuja. Niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Yhtä kaikki eläinten ja ihmisten kokemusmaailmat ja persoonat ovat kuitenkin oman mieleni itselleni selittämiä. Liekö täysin ymmärrän itseänikään muuta kuin ajatusteni, tunteideni ja tekojeni kautta. 

Homeopatia on mukana elämässä

Homeopatia on ollut erottamaton osa elämääni jo 30 vuotta. Se on muokannut ajatusmaailmaani, tukenut psyykkistä ja henkistä kasvuani. Ja ollut monessa elämänvaiheessani voimaa ja viisautta antamassa: lasten kotoa lähteminen, avioero, yksinhuoltajuus, uusi parisuhde bonus-lapsineen, mummous, läheisten ja lemmikkien kuolema, vanheneminen..

Olen ollut useissa lääkeainekokeissa eri rooleissa mukana. Välillä koehenkilönä, sitten yhteyshenkilönä, tulosten käsittelyssä. Määrittänyt asiakkailleni kymmeniä erilaisia lääkeaineita. Ja opiskellut jatkuvasti lisää ihmisestä ja homeopatiasta. Tämä kaikki on vaikuttanut minuun energiatasolta lähtien. Mahdollistanut eri olemus- ja kokemuspuolieni tulla käytettäväksi elämässäni.

Tänä aikana on opittu testaamaan soluviljelmillä homeopaattisten lääkkeiden tehoa. Länsimainen tieteellis-tekninen maailmankatsomus vaatii tutkimustuloksia. Niitä myös saadaan, kun on resursseja tehdä tutkimuksia. Tuloksia on jo löydettävissä netistäkin. 

Suurin este homeopatian hyväksymiselle ja ymmärtämiselle on ihminen. Meidän rajalliset aistimme, oppimme, kokemuksemme ja halumme - ihminen näkee ja kuulee asioita joita haluaa nähdä ja kuulla. Ts. mitkä sopivat hänen jo luomaan maailmankuvaansa sekä kokemuksiinsa.

Jotka asiat eivät sovi heidän ymmärrykseensä, ne ovat humpuukia tai ihme. Luokittelu on osa ihmisluontoa. Meillä on myös mahdollisuus luopua teknisestä tavasta ajatella ja antautua ihmettelemään ympäröivää maailmaamme. 

Uusi kevät

Afrikan matkastani, josta aloitin tämän blogin, on kulunut jo vuosikymmen. Matka takaisin"kotiini" edelleen jatkuu. Yhä ihmettelen ihmistä, elämää, syitä ja kaiken olemassaoloa. Välillä kuvittelen päässeeni pintaa syvemmälle. Toisena päivänä tajuan ihastelleeni vain pintaa, jonka kuvajainen jatkuvasti muuttuu riippuen näkökulmastani ja ympäristöstäni.

Illan tullen ymmärrän, että näkijä ja tulkitsijakin ovat yksi olemus puoleni, näkyvä ilmentymäni, jolla olen ja opin maailmasta. Ja näin se pitää ollakin. Ihmisellä on mahdollisuus kokea myös muulla kuin fyysisellä kehollaan. Sille ei kuitenkaan löydy sanoja, koska sanat ovat fyysisiä.

On vain luottamus ja tunne joka on muualla minussa kuin aivoni.

Jokainen aamu voin olla uudestaan, uudella tavalla.

Sen vuoksi ymmärtääkin eri lailla kuin eilen.

Ensin on energia, jonka ansiosta kehittyy materia. 

Kärsimys ja uhrautuminen

Omassa perimässäni on vahvana ollut kärsimys ja uhrautuminen. Jo monta sukupolvea niitä on toteutettu elämässä. Viime ajat olen miettinyt perimän vaikutuksen hoitamista homeopatialla. Itselläni perimä näkyy selkeästi läpi elämäni siinä kuinka olen ratkaissut vaikeita elämän tilanteitani lapsuudestani asti. Kärsimyksen hakeminen on ollut luontoni.

Sama perimä voi näyttäytyä alkoholismina kuten isoisissäni ja isässäni; tuberkuliittinen miasma. Tai oman elämänsä uhraamisena toisten puolesta kuten isoäideissäni ja äidissäni, syöpä miasma. Tiettyjä lääkeaineita voi liittää näihin ominaisuuksiin. Tuberkuliittiseen perimään kuuluvat hengitystieongelmat, sydän- ja verisuonisairaudet. Kansakunnassamme ja suvussani ne ovat vaikuttaneet vahvasti viime vuosisadan eläjissä, varsinkin miehissä. Uhriutuminen ja kääntäminen kohdistumaan itseensä ovat "cancer"- miasmaa, ja ovat voimakkaasti vaikuttaneet sukuni naisissa.

Lääkeaineita voi ryhmitellä niiden lähtöaineiden mukaan: eläimet, alkuaineet, kasvit. Ja mennä aina yksityiskohtaisempiin lajitteluihin: esim. mineraalit, nisäkkäät, yksisirkkaiset. Ryhmiin liitetään tiettyjä ominaisuuksia, jotka monesti on johdettavissa niiden fyysisistä vaikutuksista ihmiskehossa. Ryhmissä on lääkeaineita joissa vaikuttaa enemmän tietyt perimät. Ei voi tiukasti luokitella, että kaikki tämän suvun tai alkuaineryhmän aineet kuuluvat tiettyyn miasmaan.

Siksi on tunnettava jokaisen käyttämänsä lääkeaineen ominaisuudet. Lääkeainekokeissa ilmenee kunkin tutkittavan lääkeaineen käyttökohteet ja ominaisuudet. Jotka antavat viitteitä missä miasmassa sitä voi käyttää. Miasma käsitteen loi Hahnemann, "homeopatian isä", jo 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa. Tänä päivänä miasman voi ymmärtää perimänä. Joka on todettu paljon monimutkaisemmaksi ilmiöksi kuin geenit; epigeenit, mitokondrioissa ja tumassa kulkeva perimä..

Vuoden vaihde

Letkeää Joulun aikaa

ja iloista Uutta vuotta!

 

Aika

Kun on aika

luopua, katsoa uudella lailla, ymmärtää missä on.

Ihminen rakentaa maailmaansa, paikkaansa maailmassa mielikuviensa ja ajatustensa varaan. 

Maailmankuvansa romahtaessa, on hetken mahdollisuus uudelle

tavalle nähdä ja kokea.

Vaikeaa on ihmiselle vain avautua olemassaololle luokittelematta, jäsentelemättä, selittämättä itselleen ympärillään näkemäänsä, luomatta toimintamalleja ja lakeja.

Avautuminen vaatii näennäisestä ympäristönsä hallinnasta irrottamisen ja ymmärtää olevansa.

Oma napaisuus

Kiintopiste mistä arvioida itseä ympäristön suhteen, ympäristön paikkaa maailmassa, maailmankaikkeuden tilaa, syytä elää ja toimia yhteiskunnassa, maailmassa. Kiinteä piste luo pohjan, turvaa, josta käsin toimia. Ihminen kaipaa kiinteää tasoa jalkojensa alle, jotain josta ponnistaa ulos maailmaan.

Hän kaipaa sitä myös psyykkisesti; kiinteää maata psyykelle vastaa nähdyksi tuleminen. Minä on olemassa osana yhteisöä, tullen toisten taholta nähdyksi. Erakolla yhteisö on se muu maailma, joka on hänen elämänpiirinsä ulkopuolella. Maailmaan jättämänsä jäljet, tai ne jäljet joita hän ei jätä samalla lailla kuin muut, ovat hänen hahmonsa.

Jokaisen ajatusmaailma lähtee itsestä. Minä suhteessa muihin eläviin. Ajatukset ovat energiaa, joka muuttaa ihmisen omaa energia kenttää, jossa hän elää. Se taas vaikuttaa hermoston ja elimistön toimintaan. Kun tila jumittuu, ajatukset ovat samanlaisia päivästä toiseen, samoissa tunteissa vellotaan, kehoon muodostuu epätasapaino. Tarpeeksi kauan jatkuessaan alkaa tulla näkyviä seurauksia, kehoon fyysisiä muutoksia.

Sairauden taustalla voi olla monenlainen stressi: ympäristömyrkyt, syödyt, hengitetyt myrkyt, myös "myrkyttävät" tunteet ja ajatukset. Tavat joilla lievitetään stressiä: ns. rentoutumiseen käytettävät aineet. Yhteisön, perheen aiheuttamat stressit johtuen tavoista, ihmisen luonteesta ja pysyvyyden sekä johonkin kuulumisen tarpeesta. Siitä "kiinteästä tasosta jalkojen alla".

Oma napa on jokaisen olemassa olon lähtöpiste.

Hoitosuhde

Perusolettamus hoitosuhteelle on luottamus. Homeopaatilla on vaitiolovelvollisuus. Asiakkaan luvalla hän voi luovuttaa tietoja muille. Esimerkiksi kollegoilleen tai hoitotiimille. Isompi joukko yhtä ihmistä hoitavia ihmisiä yhdessä luo laajemman kuvan ihmisestä. Hoitajien on hyvä tietää mitä muuta hoitoa tai lääkettä asiakas käyttää, koska se vaikuttaa ammattitaitoisen hoitajan hoitamiseen, mitä ja miten hän tekee.

Homeopaatti luottaa, että asiakkaan kertomus on hänen (siis asiakkaan) kohdallaan tai mielessään totta. Muuta ei yleensä tarvitsekaan tietää. Ihmiset ovat pääsääntöisesti rehellisiä eli kertovat rehellisesti omasta kokemuksestaan. Homeopaatin on ymmärrettävä asiakas kokonaisuudessa ja miten oire sopii hänen kokonaisuuteensa.

Sen ymmärtäminen vaatii homeopaatilta elämän kokemusta, itsetuntemusta ja paljon tietoa ihmisestä, sairauksista, psyykestä sekä kulttuurista, jossa asiakas elää. 

Ensimmäisen homeopaattisen lääkkeen homeopaatti määrittelee asiakkaan kertomuksen ja mahdollisten dokumenttien pohjalta. Asiakkaan reaktiot homeopaattiseen lääkkeeseen ohjailevat seuraavien lääkkeiden valintaa. Yksi ainoa oikea lääke on erittäin harvinaista ihmisten kohdalla. Mieluummin puhun tilasta, jossa ihminen on. Ihmisen tila vaihtelee elämän aikana monien asioiden vaikuttaessa siihen. 

Temperamentti ja luonne ovat pysyvämpiä. Ne ohjaavat homeopaattia tiettyjä homeopaattisia lääkeryhmiä kohden silloin kun hoidetaan kroonista tilaa. 

Akuutti vaiva on oma alueensa. Homeopaatin on ymmärrettävä mitä akuutti asiakkaan kohdalla tarkoittaa. Onko se epidemia, trauma vai kehonsa keino päästä jostain eroon. Kunkin lähtösyyn kohdalla akuuttia tilaa hoidetaan eri lailla.

#homeopatiainfo

@homeopatiainfo

Olen oikeassa vääristä syistä

Ihmisen hyvinvointi, kasvu ihmisenä, ymmärrys toisista ja ympäristöstä ovat muun muassa vääriä syitä. Samoin meissä olevan parantavan voiman ja esteiden poistamisen käyttö on väärin...

Ongelma on se ettei se tuota vallassa oleville voittoa tai tuottoa. 

Tutkimus lähtee hypoteesista, johon on päädytty tarkkailemalla ja mittaamalla, joko fyysisesti tai vertaamalla tilanteeseen joka oli ennen tekoa tai lääkettä. Sitten hypoteesia lähdetään todistamaan. Tutkimus on TIETEEN "pohjana". Tieteellä taas todistetaan ja oikeutetaan vallassa olevan käytännön toimia. Vallassa olevat voivat olla väärässä, mutta "aina oikeista syistä". Muut eivät saa olla oikeassa tai heidän väitetään olevan väärässä.

Se on autoritäärinen hallintotapa. Autoritarismista Wikipedia sanoo näin:"Siinä hallitsee yksittäinen johtaja tai eliittiryhmä, ja siihen kuuluu rajoitettu poliittinen moniarvoisuus, keskitetty poliittinen hallinto"

Kuolema

 Se on jokaisella elävällä edessä. Kun sen ymmärtää, se pitää kiinni elämässä. Yksi suuria paradokseja ihmiselle. Tietäminen ei riitä, on ymmärrettävä se sydämessään. Silloin lopettaa vastaan pyristelemisen ja heittäytyy elämään.

Kuka

Kriisissä heräämme ihmettelemään omaa olemassa oloamme ja merkitystä sille olemassaololle. Hahmotamme itsemme jotakin taustaa vasten. Etsimme opastusta, valoa jota kohti kulkea. 

Pähkäilemällä ei voi löytää yksiselitteistä vastausta. Tieteellisyys ja kaavamaisuus antavat alati muuttuvan vastauksen, jonka näkymät muuttuvat katsomisen kulman ja kaavojen vaihtuessa.

Uskominen tuo hetken helpotuksen, kunnes kriisissä uskon verho raottuu. Huomaamme sen olevan vain peite jollekin suuremmalle. Katsoessamme kunnolla peitteeseen ratkenneesta raosta emme kykenekään selittämään kokemaamme annetuilla kaavoilla. Ja se on pelottavaa, sillä minä haluaa hallita jotta voisi ohjailla näytelmää. Jollei sillä ole hallintaa niin putoamme pimeään, pelkoon ettemme olekaan.

 Vaikka suurin todiste olemassa olostamme on se, että olemme kokemassa tuota tunnetta. Mutta hallintaa se ei anna. Mysteeriä ei voi hallita, se on elettävä, se on elämä.

De mentoitumista

Olen odottanut, että koska olen tarpeeksi vanha jotta voin puhua sekä kirjoittaa suoraan ajatuksiani. Itsesensuuri toimii maailmassa ja yhteiskunnissa, joissa valvotaan ja holhotaan yksilöitä heidän "omaksi parhaakseen". Hipsuissa sen takia, että kukin voi miettiä kohdallaan, että onko se toiminut juuri hänen parhaakseen. Minun ei ainakaan. Vaan minun on tehtävä itsesensuuria saadakseni edes jotain ajatuksistani julkaistua, herätelläkseni muita ajattelemaan itse ja tekemään valintoja omaksi parhaakseen.

Alan lähestyä ikiä jolloin voin puhua ääneen ajatuksiani ja esiintyä täysin avoimena itsenäni. Hyvässä lykyssä käytökseni laitetaan dementoitumisen piikkiin, enkä joudu vastakkain syystä tai toisesta "virallisia totuuksia" palvovien kanssa.

Olen tehnyt neljännesvuosisadan ajan ihmisten hoitotyötä. Opiskellut siinä sivussa lisää ihmisestä, luonnosta, mekaniikasta, biologiasta, fysiologiasta...monenlaisesta ihmisyyteen liittyvästä asiasta. Ja oppinut kaiken aikaa enemmän itsestäni. Sen myötä olen oppinut herkemmällä korvalla kuuntelemaan muita.

Messuilua

Olen 20 vuoden aikana käynyt erinäisillä messuilla esittelemässä tekemiäni hoitomuotoja. Osastollani käyneissä messuvieraissa olen etsinyt elettävän ajan tuomia muutoksia ajattelutavassa. Huomaamatta juurikaan muutosta messuilla kohdallani pysähtyneissä ihmisissä.

Ihmisillä on tarve saada selityksiä, jotkut hakevat ihmeparannusta. Kummassakin tapauksessa motivoiva voima on ulkopuolisen ratkaisun saaminen. Sama taustavaikuttaja on ollut luomassa maailmaa jossa nyt elämme. Jossa ulkopuolinen voima on tullut hallitsemaan elämäämme. Ehkäpä tässä ajassa on se kulminaatiopiste, se vaadittava törmäys, että ihmisten ajattelutavassa tapahtuu muutos?

Aikojen alusta yhteisöissä on ollut yksilöitä, jotka eivät halua muiden ohjailevan elämäänsä. He ottavat vastuun itse siitä mitä elämässään tapahtuu. Keskitysleireiltä ihmiseksi selviytyneet ihmiset ovat myös olleet tällaisia. Aina voimme valita miten suhtaudumme asioihin, joita elämässämme on ympärillämme ja aina voimme valita mitä teemme saamiemme kokemusten opetuksilla.

On yksilöllistä kuinka suuri voima tarvitaan kunkin ihmisen musertamiseen. 

Meissä on "mekanismi", joka lähtee käyntiin kun musertuminen on tapahtumassa. Siirrymme kehomme tai mielemme ulkopuolelle. Olen tavannut ihmisiä, jotka tällaisista kokemuksista huolimatta ovat tarttuneet elämään. Harva kuitenkaan pystyy siihen ilman ulkopuolista auttamista. 

Ilahdun lämpimästi kun näen asiakkaassani muutoksen, jossa hän ottaa vastuun elämässään ja alkaa ymmärtää miksi, mitä ja milloin sekä tulevat tähän hetkeen. Siihen hengenvetoon, jota ovat elämässä. Silloin he kirjoittavat itse elämänsä tarinaa. Tarinaa joka jokaisen yksilön kohdalla on erilainen.

 

Homeopaattinen maailmankatsomus

 Vapaasti suomennettuna homeopatia tarkoittaa "samaa polkua". 

Näinä aikoina meitä on johdateltu, pakotettu ja lahjottu elämään laumana, tiukassa ohjauksessa. Otettu meiltä mahdollisuuksia valintoihin, omaehtoiseen vastuunkantoon. Taustalla on ollut kaupalliset intressit, hyötymisen tarkoitus. Kun ihmiset saadaan luokiteltua, tilastoitua ja merkittyä, on heitä helpompi ohjata ja heistä hyötyä. Monta kertaa on mieleeni noussut, että kenen intresseissä tämä on. Kuka tai ketkä tästä hyötyvät. Eivät ainakaan yksilöt, se on käynyt ilmeiseksi vaikka sitä on markkinoitu valheellisesti yksilön oikeuksilla ja velvollisuuksilla.

Homeopatian samaa polkua tarkoittaa sitä, että homeopaatti yrittää asettua toisen kokemukseen tuon toisen elämän polulla ja valita energettisen valmisteen tukemaan ihmistä polullaan. Toisin sanoen hän kunnioittaa näinä aikoina julkisen vallan esittämien vaateiden ja perusteluiden vastakohtaisia asioita, joita ovat yksilöllisyys ja yksilön oma kokemus sekä vastuu elämässään sekä elämästään.